Suomen terveydenhuollon historia

Suomen terveydenhuolto on lähtenyt kasvuun hyvin vaatimattomista oloista ja matka on ollut pitkä. Suomen modernin lääketieteen historian voidaan katsoa alkaneen vuonna 1640, kun suomeen rakennettiin Ruotsin hallinnon alla ensimmäinen yliopisto, Kuninkaallinen Turun Akademia. Lääketieteen ala ei ollut erityisen arvostettua tähän aikaan, joten koulutetut terveydenhuollon ammattilaiset pysyivät vähälukuisina pitkään. Vuoteen 1750 asti Suomessa koulutettiin yliopistoissa lääketieteeseen vain lääketieteen professoreita, eikä erikoistumisaloja löytynyt.

Suomeen rakennettiin ensimmäinen kunnollinen sairaala vuonna 1759, Turkuun. Sairaala toimi yksinkertaisessa puurakennuksessa ja se sisälsi kuusi potilaspaikkaa. Vaikka alku olikin vaatimaton, se edusti suomen ensimmäisiä askelia kohti nykyistä terveydenhuolto järjestelmää. Suomessa myös säilyi hyvin matala potilasmäärä suhteutettuna lääkärien määrään, erityisesti jos lukuja verrattiin naapurimaihin. Suhteutettu määrä pysyi samanlaisena aina 1900 – luvulle asti.

1800 – luvulla suurin osa tartuntataudeista johtui nälänhädästä, köyhyydestä ja huonosta hygieniasta. Tauteihin kuului esimerkiksi tuberkuloosi, lavantauti sekä punatauti. Miehillä yleisimmät kuolemaan johtavat taudit olivat sydämen toimintaan vaikuttavia ja naiset menehtyivät useimmin rintasyöpään. Vaikka tämän vuosisadan loppupuolella sairaaloiden määrä lähti nopeaan kasvuun, oli silti harvinaista tulla hoidetuksi niissä. Vuonna 1929 perustettiin oma komitea selvittämään suomen terveydenhuollon tilaa. Koska palveluntarjoajia ei löytynyt kaupunkien ulkopuolelta, ehdotettiin että jokainen kunta rakentaisi paikalliset sairaalat asukkailleen. Päätös rakentaa julkisella rahoituksella sairaaloita, on yhä edelleen suomen terveydenhuollon mallin pohjana.

Toinen maailmansota siirsi terveydenhuollon uudistuksien käynnistymistä, mutta samalla terveydenhuollon tarve kasvoi. Haavoittuneet sotilaan mahdollisesti nopeuttivat sairaalaverkoston syntymistä ja vuonna 1950 suomessa oli kaksi yliopistollista sairaalaa, yksi Helsingissä ja toinen Turussa. Koska terveydenhuollon kysyntä kasvoi, eikä alan ammattilaisia ollut tarpeeksi, perustettiin lisää lääketieteen opetukselle omistettuja kouluja ja yliopistoja.

Kun lääketiede lähti kasvuun suomessa, se kohosi nopeasti ja suomi on nykyään yksi maailman kehittyneimmistä terveydenhuollon ja lääketieteen maista. Suomessa tehdään jatkuvasti uusia innovaatioita, joita käytetään ympäri maailman erilaisissa tehtävissä terveydenhuollon saralla. Yksi varhaisimmista esimerkeistä on suomalainen Arvo Ylppö, joka suoritti tutkimuksia lasten patologisesta anatomiasta. Tutkimustulosten perusteella lapsikuolleisuus laski huomattavasti ja tutkimuksen tulokset saivat kiitosta myös muualta maailmasta. Ylppö omisti osan elämästään hoitajien koulutuksen, apteekkialan sekä yhteiskunnan tietoisuuden kehittämiseen ja kasvattamiseen.