Näin pidät aivosi terveenä

Harvoin, jos koskaan, on maailmanhistoriassa fyysinen kunto nostettu jalustalle niin kuin se nykyisin on. Lajien kirjo kropan kunnossa pitämiseksi on valtava: on fitnessiä, crossfitiä, monenmoista salitreeniä ja urheilulajia… Samalla olemme kuitenkin vaikuttaneet unohtavan sen kaikkein tärkeimmän kehomme osan: aivot.

Aivan kuten reidet, vatsalihakset tai sydän, myös aivot kaipaavat treeniä pysyäkseen terveenä ja kunnossa. Aivot ilman työtä ja tekemistä eivät pysy pitkään toimintakunnossa – ja esimerkiksi muistisairauksien riski kohoaa. Aivoihin liittyvät sairaudet eivät myöskään ole vain senioriväestön ongelma, toisin kuin usein erehdytään luulemaan.

Tähän juttuun olemme koonneet muutamia helppoja vinkkejä, joilla takaat tärkeimmän omaisuutesi toimintakunnon jatkossakin. Näiden vinkkien ohella on tietenkin tärkeä muistaa, että hyvä fyysinen yleiskunto luo pohjaa myös aivojen hyvälle kunnolle – ihminen on, kuten sanotaan, psykofyysinen kokonaisuus!

Aivojumppa

Aivojumpaksi käy melkeinpä mikä tahansa ajatusta vaativa toiminta, joka ei liity arkisiin rutiineihin ja niiden suorittamiseen. Ristikot ja sudokut ovat mainio esimerkki tällaisesta, mutta oikeastaan mikä tahansa tavallisista tottumuksista poikkeava toiminta vetreyttää harmaita aivosoluja. Erilaiset pelit ovat kuitenkin hyvä vaihtoehto, sillä ne ovat usein myös hauskoja. Maltillisilla panoksilla pelattavat rahapelit voivat jopa tarjota pientä adrenalipiikkiä kehollesi. West casino bonus tarjoaa keinon kokeilla näitä mieltä virkistäviä pelejä varsin edukkaasti.

Vieraat kielet ja niiden aktiivinen käyttö tai opiskelu ovat eräs parhaista tavoista pitää aivojesi suorituskykyä yllä. Oletko opiskellut kouluaikoinasi vaikkapa saksaa tai ranskaa? Onko toinen kotimainen kieli päässyt unholaan? Nykyisin on saatavilla monia mainioita ja maksuttomia älypuhelinsovelluksia kielten opiskeluun, esimerkiksi Duolingo. Jo viisi minuuttia päivässä tekee ihmeitä unohtuneen kielitaidon herättelyyn tai uuden opiskeluun. Voit myös haastaa itsesi ja katsoa ruotsinkieliset uutiset.

Uni

Unentarve on yksilöllinen, mutta aikuinen tarvitsee tavallisesti vähintään seitsemän tuntia hyvälaatuista unta vuorokaudessa voidakseen hyvin, useimmat enemmän. Huomaat unenpuutteen päivittäisissä toiminnoissasi: ei turhaan sanota, että unenpuutteesta kärsivä ihminen on kuin humalainen. Tutkimukset ovat antaneet osviittaa, että pitkään jatkuva unenpuute voi jopa aiheuttaa fyysistä vahinkoa aivoille, esimerkiksi pienentää aivojen kokoa!

Riittävä uni varmistaa, että aivot palautuvat ja pysyvät kunnossa. Tieteessä on vallitseva käsitys, että unen aikana aivomme käsittelevät menneen päivän tapahtumat ja mahdolliset oppimamme uudet tiedot. Myös huonosti nukutun yön jälkeen kognitiivinen suorituskyky jää kauas parhaasta mahdollisesta.

Ravinto

Ravinnon merkityksestä aivojen hyvinvoinnille on kirjoitettu paljon, ja aiheesta löytyy paljon myös löysää markkinointipuhetta. On kuitenkin joitakin ruokia ja ravintoaineita, joiden yhteys aivojen terveyteen vaikuttaa kiistattomalta – omega-3-rasvahapot, joita saa esimerkiksi kalaöljystä, ovat yksi näistä. Mikäli et syö kaloja useita kertoja viikossa, kalanmaksaöljyn nauttiminen esimerkiksi kapselimuodossa on suositeltavaa.

Useiden kasvisten nauttimisen on niin ikään havaittu olevan hyväksi aivotoiminnalle – tomaatti, pinaatti, pähkinät, parsakaali. Myös aminohapot ovat tärkeitä. Näitä saa lihoista, maitotuotteista ja kananmunista, mutta kasvissyöjänkään ei tarvitse olla huolissaan: palkokasvien ja viljojen runsas ja monipuolinen käyttö voi korvata eläinperäiset tuotteet.

Meditointi

Monien mielestä meditointi voi vaikuttaa vaativalta ja turhan henkiseltä harrasteelta, mutta meditoinnin ei tarvitse olla vaikeaa. Helpoimmillaan se voi tarkoittaa yksinkertaista viiden minuutin tietoista taukoa kiireisen arjen keskellä – jokaiselle löytyy varmasti sopiva meditaatiotekniikka. Voidaksemme ajatella loogisesti ja älykkäästi, tarvitsemme taukoja ja seesteisiä hetkiä.

Meditoinnin aloittamiseen löytyy useita oppaita. Kyse on yksinkertaisimmillaan rentoutumisesta ja ajatusten rauhoittamisesta. Usein meditointiin liittyy rauhallisen hengityksen tekniikka. Länsimaissa viime vuosina paljon julkisuutta saanut mindfulness on sekin eräänlaista meditaatiota. Tutkimukset ovat osoittaneet, että meditaatiota harrastavilla on korkeampi aivosolujen tiheys hippokampuksen ja otsalohkon alueilla.